Koirarekisteriohjeen muutokset

Kennelliitto on hyväksynyt 1.1.2009 voimaan tulevan uuden koirarekisteriohjeen, joka ehti olla hallituksen käsittelyssä toista vuotta, mihin suurimpana syynä lienee ollut se, että ohje sisältää tuntuvia muutoksia aikaisempiin koirien rekisteröimistä koskeviin määräyksiin.

Suurin muutos on nartun pentuemäärän rajoittaminen viiteen pentueeseen. Pentueella tarkoitetaan synnytystä, sillä nykyisten sääntöjen mukaan pentueella voi olla kaksi eri isää, jolloin molempien urosten jälkeläiset rekisteröidään eri pentueina.

Tämä viiden pentueen rajoitus on ollut jo jonkin aikaa naapurimaamme Ruotsin rekisteröintimääräyksissä, kun taas Tanskassa ja Norjassa pentuemäärän rajoitus on kirjattu kasvattajien eettisiin ohjeisiin.

Ainakin Tanskassa kasvattajien edellytetään noudattavan ohjetta, ja asiaan puututaan, mikäli kasvattaja teettää nartullaan useammat pennut. Norjan kennelklubi ei tunnu olevan yhtä ehdoton päätellen viime kesänä syntyneestä kohusta, kun sikäläisen ulkomuototuomarin kääpiökoiranarttu kuoli 11. vuoden ikäisenä synnyttäessään 13. pentuettaan. (Kohun jälkeen jotkut ruotsalaiset näyttelyt peruuttivat ko. tuomarin arvostelukutsuja Ruotsin näyttelyihin eläinsuojelullisiin syihin vedoten. Tuomari on edelleenkin Norjan tuomariluettelossa ja arvostelee meilläkin aina silloin tällöin.)

Suomen uusi koirarekisteriohje sallii nartulle poikkeusluvalla 6. pentueen, mikäli anomuksessa on mukana eläinlääkärintodistus, jonka mukaan penikoittamisesta ei ole haittaa nartun terveydelle.

Koirarekisteriohje rajoittaa myös yli 8-vuotiaan nartun penikoittamista niin, että pentueilmoitukseen on aina liitettävä em. kaltainen eläinlääkärintodistus.
Pentuemäärän rajoitus on mielestäni hyvin tervetullut uudistus meillekin, sillä toki meillä on esimerkkejä kasvattajista, jotka ovat saattaneet teettää yhdellä nartulla jopa 8-10 pentuetta, mitä voidaan pitää eläinsuojelullisesti arveluttavana siitäkin huolimatta, että kääpiökoirien pentueet ovat yleensä pieniä ja koirat saattavat olla hyvinkin hyväkuntoisia vielä 10-12-vuotiaina.

Kääpiökoirarotujen kannalta uudessa koirarekisteriohjeessa on vakava puute siinä, ettei nartun astuttamiselle ja penikoittamiselle ole alaikärajaa. Suuren kysynnän roduissa narttuja on astutettu surutta jopa kahdeksan kuukauden ikäisinä, ja ensimmäiset pennut ovat saattaneet syntyä jo ennen kuin narttu on täyttänyt vuoden ikää.

Samaa alaikärajaa ei tietenkään voida soveltaa kaikkiin rotuihin. Siinä, missä joku kääpiökoiranarttu on täysin kehittynyt ja valmis astutettavaksi 1,5-2 vuoden iässä, jonkin toisen suurempikokoisen nartun ensimmäinen pentue teetetään ehkä 3-4-vuotiaana.
PEVISA-ohjelmilla voidaan rajoittaa narttujen liian aikaista pennuttamista, kun useimmissa rekisteröintiin vaikuttavissa terveystarkastuksissa alaikäraja on 12 kk.

Kun kaikkia rotuja ei ole mielekästä liittää PEVISA-ohjelmiin, jäljelle jää kaksi ratkaisua: joko koirarekisteriohjeeseen liitetään rotukohtaiset alaikärajat tai Kennelliiton päättävät elimet kurinpitolautakuntaan saakka ottavat tosissaan kasvattajasitoumuksen ja koiranomistajan ja -haltijan perussäännön määräyksen, jonka mukaan käytettäessä koiraa jalostukseen otetaan huomioon sen ikä, terveys jne. Valitettavasti rotujärjestömme tekemät valitukset näiden alle vuoden iässä pennutettujen narttujen käytöstä eivät ole ”antaneet aihetta toimenpiteisiin”, kuten sanonta kuuluu.

Nyt uudessa koirarekisteriohjeessa on erinomainen uudistus, joka edesauttaa korkealuokkaisten narttujen käyttöä jalostuksessa samanaikaisesti näiden näyttelyttämisen kanssa. Tarkoitan tällä päätöstä, jolla vanha 10 kuukauden ”karenssi” pentueiden välillä poistuu, ja nartulla voidaan teettää vuoden aikana kaksi pentuetta peräkkäin, kun sitten pidetään vuoden tauko.

Tuota 10 kuukauden pakollista taukoa ei ole muiden Pohjoismaiden rekisteröintimääräyksissä, eikä se ole toiminut meilläkään, vaan siitä ovat kärsineet lähinnä rehelliset kasvattajat. Siinä missä sääntöjä ja määräyksiä kiertäneet ovat iloisesti väärentäneet muutaman päivän 10 kuukauden rajasta syntyneiden pentujensa syntymäaikoja, rehellisesti syntymäajat ilmoittaneet kasvattajat ovat huomanneet saavansa huomautuksen liian tiheästä pennuttamisesta ja joutuneensa maksamaan moninkertaisen rekisteröintimaksun, kun pentujen syntymäpäivä on jäänyt päivän tai pari tuon 10 kuukauden alle.

Raja on ollut kohtuuton niin isompi-kuin pienempikokoisten turkkirotujen koirien kasvattajien kannalta. Kun narttu on ensin käytetty Suomen muotovalioksi, se on 2-2,5-vuotias, minkä jälkeen sillä teetetään pennut, ettei se ole liian vanha ensisynnyttäjäksi. Pentujen jälkeen turkki on näyttelykunnossa vasta noin vuoden kuluttua, jolloin sillä olisi taas aika teettää pennut, minkä jälkeen taas odotetaan turkin kuntoutumista vuoden verran.

Näin kasvattajalla on ollut kaksi vaihtoehtoa: joko unohtaa nartun näyttelyura tai keskittyä näyttelyihin jalostuskäytön sijasta. Seurauksena olisi hyvinkin ollut näyttely- ja jalostuskoirien eritytyminen, mitä on jo tapahtunut. Sen seuraukena taas on ollut koirien tason laskeminen, kun erinomaiset nartut eivät ole voineet antaa täyttä panostaan rodun jalostukseen. Ja siihenhän meillä ei olisi pitänyt olla varaa!

Kirsti Lummelampi

PS. Edelläolevan kirjoittamisen jälkeen kävi ilmi, että Kennelliiton hallitus käsitteli koirarekisteriohjetta esityslistan ulkopuolelta uudelleen ja päätti yhtäkkiä palauttaa tuon 10 kuukauden säännön vain sillä erotuksella, että yhdelle nartulle sallitaan pennut peräkkäisistä juoksuista vain kerran. Päätös tehtiin ja julkistettiin vain vajaata kahta vikkkoa ennen uuden koiranrekisteriohjeen voimaantuloa. Hätiköitiinkö ja heitettiinkö lapsi pesuveden mukana? Heiluttiko kenties häntä koiraa eikä koira häntää?