Puheenjohtajan palsta: Kiintiöt ulkomuototuomareille?

SKL-FKK:n valtuustossa oli esillä liiton hallituksen entisen puheenjohtajan Jouko Yrjölän aloite, jonka mukaan ns. kansallisissa kaikkien rotujen näyttelyissä olisi varattava suomalaisille tuomareille 50 % kiintiö. SKL-FKK:n hallitus oli kohteliain sanakääntein esityksen hylkäämisen puolella, eikä valtuusto esitystä hyväksynytkään, mutta kaikesta päätellen ajatusta ei ole vielä täysin kuopattu.

Kotimaisten tuomareiden osuuden lisäämistä on ajanut voimallisesti myös tuomareiden yhdistys Ulkomuototuomarit r.y., joka edustaa suurta osaa mutta ei suinkaan kaikkia ulkomuototuomareita. Pari vuotta sitten Ulkomuototuomarit r.y.:n hallitus esitti 2/3 osan kiintiötä suomalaisille tuomareille. Sittemmin yhdistyksen lehdessä on todettu yhdistyksen hallituksen (pj. Keijo Alen, varapj. Soile Bister, muut jäsenet Eeva Anttinen, Paula Heikkinen-Lehkonen, Marja Kurittu, Matti Luoso, Carina Ranne, Hilkka Salohalla ja Matti Tuominen) kannattavan edelleen lämpimästi kiintiöajatusta, vaikka jättikin valtuustoaloitteen tekemättä em. Yrjölän aloitteen vuoksi.

Sama yhdistys on myös aiemmin esittänyt jonkinlaista vastavalmistuneiden, rodun tai parin arvosteluoikeudet saaneiden tuomareiden subventoimista niin, että näyttelytoimikunnat hoksaisivat käyttää näitä tuomareita - tähän saakkahan uudet tuomarit ovat pikku hiljaa ansainneet kannuksensa ja vakiinnuttaneet asemansa omien lahjojensa eikä suinkaan tukiaisten perusteella.. Samoin Ulkomuototuomarit r.y. on julkaissut ulkomaiseen jakeluun jäsentensä englanninkieliset esittelyt valokuvineen ja ansioluetteloineen, jotta ulkomaiset näyttelynjärjestäjät hoksaisivat käyttää näitä tuomareita, ja nyt on tulossa yhdistyksen jäsenten esittelyt Internetiin. Tämä siitä huolimatta, että SKL-FKK julkaisee omaa tuomariluetteloaan, jota jaetaan muille kennelliitoille - ja toivon mukaan tuomariluettelo tulee pian myös Kennelliiton Internet-sivuille.

Tuomareiden etujärjestönä Ulkomuototuomarit r.y.:n tehtävänä on luonnollisesti jäsentensä "työllistäminen" . Toki se puhuu myös suomalaisten tuomareiden laadukkuudesta ja suomalaisen tuomarikoulutuksen tasokkuudesta. Totta on, että tuomarikoulutus ja tuomareiden pätevöiminen on meillä aivan toista luokkaa kuin monissa ns. banaanitasavalloissa, mutta pätevyysvaatimukset näyttävät meilläkin höltyvän sitä mukaa, mitä enemmän ollaan mukana FCI:n. kansainvälisessä toiminnassa.

Mutta ovatko kiintiöt vastaus ongelmaan?

Menneinä vuosina SKKY:n hallitus on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan, että samat kotimaiset tuomarit arvostelevat samaa rotua aivan liian usein. Päätellen kentältä tulevasta palautteesta tyydyttävää ratkaisua tähän ongelmaan ei ole saatu, vaan muutamat tuomarit arvostelevat rotujamme aivan liian usein vuoden aikana.

Niin kauan kuin SKL-FKK:llä ei ole tänä tietokoneiden aikakautena toimivaa järjestelmää, jolla tämä ongelma ratkaistaan, avaimet ovat tuomareiden itsensä käsissä. Itse koin ongelman omakohtaisesti vuoden 1997 aikana, sillä vaikka kuinka yritin sopia näyttelytoimikuntien kanssa etukäteen arvosteltavakseni tulevat rodut, huomasin närkästykseksi (joskus Koiramme-lehdestä, joskus vasta näyttelyn aikataulusta), että minulle oli merkitty rotuja, joista emme olleet koskaan sopineet. Tuomarin ja näyttelytoimikunnan välille solmitaan kirjallinen "kontrahti" - ja auta armias, jos tuomari poikkeaa kontrahdista - näyttelytoimikunnat taas menettelevät niin kuin haluavat. Ja kun joku tuomari sairastuu, muut tuomarit ovat puun ja kuoren välissä, kun näyttelytoimikunnan on siirrettävä tämän tuomarin rodut jollekin muulle.

Omalta osaltani olen pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa edes osittain niin, että otan vastaan entistä vähemmän arvostelutehtäviä, ja niin joutuvat tekemään muutkin tuomarit, jotka haluavat valvoa rotukohtaisten arvostelukertojensa määrää. Mutta lisääkö tämä mielipiteiden kirjoa näyttelyissämme?

Viime aikoina rotujärjestömme on ollut myös hyvin huolissaan ulkomaisten tuomareiden tasosta, sillä meillä käy luvattoman paljon muista FCI-maista ja etenkin uusista kennelmaista sellaisia vaihto-oppilaita, joilla ei ole riittävää kokemusta meidän roduistamme. Olemme kirjelmöineet asiasta SKL-FKK:lle, minkä seurauksena SKL-FKK on nimennyt työryhmän (kokoonkutsujana Ulkomuototuomarit r.y.:n hallituksen jäsen Matti Tuominen, jonka oletan olevan yhdistyksen ajaman kiintiöajatuksen takana.)

Helsingin Maailmannäyttelyn pääsihteeri esitti aiemmin saman Ulkomuototuomarit r.y.:n lehdessä, että näyttelytoimikunnat palvelevat maksavia asiakkaitaan eli näytteilleasettajia ja hankkivat heidän toivomiaan tuomareita. Hyvä näin - ovathan näyttelykulut korkeat, mutta vielä parempi olisi, jos näyttelytoimikunnat (SKL-FKK:n Messukeskuksen toimikunta etunenässä) muistaisivat kynologisen vastuunsa ja hankkisivat parhaat ja asiantuntevimmat tuomarit ikään, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta. Laatua toki arvostavat ne näytteilleasettajat ja kasvattajatkin, joiden toiminnan tarkoituksena on hyvin koirien kasvattaminen halpojen voittojen sijasta - ettei käy niin, että parhaat kasvattajat koirineen eivät enää viitsi vaivautua kehään.

Kirsti Lummelampi

Takaisin arkistoon