SKL-FKK:n kevätvaltuusto 2006: Ei jäsenmaksukorotuksia

Suomen Kennelliiton valtuusto kokoontui kevätkokoukseensa nyt jo perinteiseen tapaan helatorstaina. Suhteellisen lyhyestä esityslistasta huolimatta kokous vei koko päivän, eli se aloitettiin klo 9.30 ja päätettiin muutamaa minuuttia vaille klo 17.00.

Osaselitys pitkään kokouspäivään olivat kokousväkeä puhuttaneen kennelmuseohankkeen lisäksi varsinaisten sääntömääräisten kokousasioiden käsittelyä edeltäneet seremoniat. Kokouksen aluksi paljastettiin valtuuston entisen puheenjohtajan Lauri Tervosen muotokuva, jonka oli maalannut liiton entinen toiminnanjohtaja Pekka Ketonen.

Lisäksi jaettiin rotuyhdistysten lehtien palkinnot ja jaettiin kultaiset ansiomerkit. Tänä vuonna liiton hallitus oli päättänyt jakaa kultaiset ansiomerkit puheenjohtajalleen Martti Mannersuolle, Andrea Standertsjöldiille, Paavo Ihalalle ja Toivo Varoselle.

Oman aikansa vei myös liiton toimitusjohtajan Juha-Pekka Ripatin toimitusjohtajan katsaus, jossa hän kertoi nyt myöhässä olevasta ja alkuperäistä arviota huomattavasti kalliimmaksi osoittautuneesta KoiraNet-projektista sekä lobbasi hallituksen Riihimäelle metsästysmuseon yhteyteen suunnitteleman uuden kennelmuseorakennuksen puolesta.

Kun varsinaisiin kokousasioihin päästiin, SKL-FKK:n vuoden 2005 toimintakertomuksen hyväksyminen vei jälleen oman aikansa, sillä edellisvuosien tapaan tekstistä löytyi paljon huomautettavaa: tilastot oli esitetty epäloogisesti, teksti ei ollut kaikilta osin johdonmukaista, hallituksen kokousten määrä eri tekstiosien välillä ei täsmännyt, eikä täyttä selvyyttä liiton toimiston hankilöstömäärästä saatu.

Liiton tuloslaskelma ja tase aiheuttivat nekin keskustelua. Taseen liitteenä olevassa toimintakertomustiivistelmässä ilmoitettiin mm., että tulevaisuudessa kennelpiirit eivät ole enää Kennelliiton jäsenyhdistyksiä vaan osa Kennelliiton organisaatiota. Huomautin tämän tarkoittavan, että kennelpiirien on erottava Kennelliitosta ja päätettävä mahdollisesti yhdistystensä lakkauttamisesta ja omaisuutensa jaosta, eikä Kennelliitto voi sosialisoida jäsenyhdistystensä omaisuutta. Jos yhdistykset kieltäytyvät eroamasta Kennelliiton jäsenyydestä, ne joudutaan erottamaan, ja erottamispäätös tuskin pitää tuomioistuimissa. Kun sääntömuutosoikeus on vain liiton yleiskokouksella, valtuusto hyväksyi esitykseni tekstin poistamisesta.

Samoin tässä tiivistelmässä esitettiin faktana hallituksen esittävän valtuustolle museorakennuksen rakentamista Riihimäelle lainarahalla, mutta kun tästäkään asiasta ei ollut päätöstä, sekin teksti poistettiin.

Kennelliiton tilinpäätös osoitti lähes 250000 euron ylijäämää, mutta kokonaiskulut olivat viime vuonna 7,1 miljoonaa euroa, eli 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Samoin henkilöstökulut olivat nousseet lähes 13 prosentilla, mikä sekin aiheutti keskustelua. Liiton omistaman Show Media Oy:n liikevaihto laski vuonna 2005, mutta tappiot syvenivät edellisvuoden reilusta 52000 eurosta yli 60000 euroon. Epäuskottavilta kuulostivat myös vakuuttelut, että yhtiön tulos tänä vuonna on positiivinen, kun sen myynnistä 70% tulee näyttelyiden järjestämispalveluista ja sen järjestämien näyttelyiden määrä on laskussa.

Näiden varsinaisten kevätvaltuustoasioiden jälkeen päästiin käsittelemään museorakennushanketta. Kentällä liikkuneiden tietojen mukaan hallituksella oli jo allekirjoittamista vaille valmis sopimus rakennushankkeesta, jonka osapuolia olisivat Riihimäen kaupunki, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Kennelliitto ja Riihimäen Messut Oy. Kennelliiton osuus rakennuskustannuksista olisi 1,5 miljoonaa euroa, mikä rahoitettaisiin lainarahalla, minkä lisäksi liitto ostaisi henkilöstöpalvelut Metsästysmuseosäätiöltä.

Hankkeen "vaihtoehtoina" oli tehty laskelmat Riihimäkihankkeen lisäksi myös vastaavien tilojen vuokraamisesta ja kunnostamisesta museoksi ja kirjastoksi Espooseen. Laskelmat kuulostivat tarkoitushakuisilta, kun hanketta innokkaasti esitellyt toimitusjohtaja Ripatti sattui myöntämään, että Riihimäen kaupunki valmisteli jo asemakaavamuutosta rakennusta varten. Samoin kävi ilmi, ettei Kennelliitolla ollut tehtynä minkäänlaista inventaariota sen museoitavasta tavarasta - eli ensin oli tarkoitus rakentaa tilat ja sitten vasta miettiä, mitä sinne pannaan.

Kun hallitukselle oli ilmeisesti selvinnyt, ettei hanke menisi valtuustossa läpi läpihuutojuttuna, se pyysi valtuustolta valtuutusta Riihimäen hankkeen jatkovalmistelua varten. Loppujen lopuksi hyväksyttiin päätös, jonka mukaan hallitus selvittää museohanketta sekä Riihimäellä että muualla. Asia tullee esille uudestaan ensi syksyn valtuustossa.

Omalta osaltani esitin, että tutkitaan eri vaihtoehdot esim. naapurimaan Ruotsin tapaan (jossa museo käsittää pari huonetta liiton toimiston yhteydessä) ja suurisuuntaisista hankkeista luovutaan, kunnes KoiraNetin lopullinen lasku ja Kennelliiton toimiston 1,2 miljoonan euron hintaiseksi arvioidun remontin kustannukset ovat selvillä. Huomautin myös, että Kennelliiton henkilöstökulut kasvavat tänä vuonna entisestään, koska toimistoon on palkattu lisähenkilöstöä, eikä maksuja voi korottaa loputtomiin.

Tämän jälkeen käsiteltiin hallituksen esitys vuosijäsenmaksujen korottamisesta kahdella eurolla 28 eurosta 30 euroon. Tein vastaehdotuksen maksujen pitämisestä ennallaan, jonka valtuustohyväksyi 59 äänellä. Hallituksen korotusesitys sai 25 ääntä.

Hallitus esitti myös muutoksia yleiseen jääviyssääntöön, mutta asia palautettiin uudelleen valmiseltavaksi, koska siinä ei oltu otettu huomioon FCI:n vuonna 2004 voimaan tullutta tuomariohjesääntöä. Samoin palautui kennelnimisäännön muutosesitys, jossa ei oltu otettu huomioon lain koukeroita.

Kirsti Lummelampi
SKKY:n valtuustoedustaja