SKL-FKK:n valtuuston syyskokous 1997

Henkilövalinnat, vuoden 1998 toimintasuunnitelma ja talousarvio, maailmannäyttelyn säännöt ja luokkajako sekä typistettyhäntäisten ja -korvaisten koirien osallistumiskielto näyttelyihin ja kokeisiin hallitsivat SKL-FKK:n valtuuston esityslistaa, kun 101 kennelpiirejä ja rotujärjestöjä edustavaa valtuutettua kokoontui valtuuston syyskokoukseen marraskuun lopulla.

Kokouspäivästä muodostui tavanomaiseen tapaan pitkä – puolikymmenestä pimenevään iltaan, sillä varsinaisten valtuustoasioiden käsittelyaikaa kavensivat videoesitykset sekä SKL-FKK:n toiminnanjohtajan ja kunniapuheenjohtajan puheenvuorot.

Henkilövalinnat

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 1998 valittiin yksimielisesti Juhani Hirvensalo uudelleen. Hänelle ei esitetty vastaehdokkaita, vaikka ennen valtuuston kokousta huhuja vastaehdokkaan asettamisesta kiertelikin.

Hallituksesta olivat erovuorossa Gunnel Holm, Pertti Kuopila ja Matti Räsänen, joista Gunnel Holm oli ilmoittanut, ettei hän ollut käytettävissä uudestaan. Hallitukseen esitettiin Harmaahirvikoirajärjestön edustajaa Pertti Kuopilaa uudelleen, Suomen Mäyräkoiraliiton edustajaa Lea Suutaria, kanakoiria edustavaa Eeva Anttista, lähinnä tottelevaisuuspuolella harrastanutta Matti Räsästä, sekä Lapin kennelpiirin edustajaa Juha Juntusta. Äänet jakautuivat seuraavasti: Pertti Kuopila 68, Eeva Anttinen 61, Lea Suutari 57, Matti Räsänen 49 ja Juha Juntunen 29, joten hallitukseen tulivat valituiksi Kuopila, Anttinen ja Suutari.

Todettakoon, että SKL-FKK:n uudessa, vuoden 1998 alusta toimintansa aloittavassa hallituksessa ei ole lainkaan vintti-, seura- ja kääpiökoirarotujen edustajaa, mikä on luonnollisesti valitettavaa ottaen huomioon, että hallituksessa tulisi olla edustettuna mahdollisimman laaja-alaisesti koko kentän asiantuntemus sekä kosketuspinta myös näiden rotujen käytännön harrastukseen.

Kun SKL-FKK:n toimeenpanevassa luottamusmiesjohdossa on ollut viime vuosina tapana, että eri toimikuntien puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä, sekä rotumääritelmätoimikunta että jalostustieteellinen toimikunta saanevat nyt uudet puheenjohtajat. Edellistähän on johtanut jo usean vuoden ajan Gunnel Holm, ja jälkimmäisen puheenjohtajana on toiminut Matti Räsänen. Hallitus nimittää sekä toimikuntien puheenjohtajat että jäsenet. Rotujärjestöjen näkökulmasta on luonnollisesti erittäin tärkeää, että näihin toimikuntiin tulee laaja-alaisin mahdollinen asiantuntemus (ja rotumääritelmätoimikunnan osalta myös koulukielitaitoa kattavampi kielitaito), sillä molemmat toimikunnat ovat koiranjalostuksen kannalta erittäin tärkeitä.

Lisäksi valtuusto valitsi SKL-FKK:n tilintarkastajiksi vuodelle 1998 KHT Matti Niemisen ja Antti Grönforsin varsinaisina tilintarkastajina ja Kurt Ahlbergin ja Maarit Rekosen varatilintarkastajina.

Toimintasuunnitelma

Hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa SKL-FKK ilmoittaa pitkän tähtäyksen tavoitteikseen suomalaisen koirakasvatuksen ja kennelharrastuksen turvaamisen, kotimaisten rotujen vaalimisen, kennelpiirien ja rotujärjestöjen tehtävien selkeyttämisen, jäsenmäärän kasvattamisen sekä harjoitus- ja näyttelytoiminnan tilojen turvaamisen. Lisäksi oli esitetty sähköisen viestinnän kehittämistä yhdeksi pitkän tähtäyksen tavoitteista, mutta tämä kohta muutettiin allekirjoittaneen esityksestä viestinnän ja yleisen edunvalvonnan kehittämiseksi.

Vuoden 1998 keskeisiksi tavoitteiksi ilmoitettiin maailmannäyttelyn toteuttamisen "tuloksellisesti ja tehokkaasti", yhdistystoimintakoulutuksen järjestämisen SKL-FKK:n jäsenyhdistyksille alueittain, kennelpiirien toimihenkilöiden koulutus- ja neuvottelupäivien järjestämisen, ja "Koira- ja kotikunta"-tutkimuksen tulosten hyödyntäminen.

Samoin hyväksyttiin suunnitelma, jonka mukaan SKL-FKK järjestää vain yhden Messukeskuksen näyttelyn vuonna 1998, jolloin syysnäyttely pidetään Vuoden Voittaja-näyttelynä.

Toimintasuunnitelmassa esiteltiin SKL-FKK:n toimiston toimintaa yksityiskohtaisesti alkaen viikottaisista "johtoryhmän" palavereista. Asiakaspalvelua luvataan parantaa, ja henkilökuntaa koulutetaan, vaikka toimintasuunnitelmassa ei kerrotakaan miten ja missä taidoissa. Myöskin luvataan, ettei henkilökunnassa tapahdu "suuria muutoksia" - mitä ne sitten ovatkin.

Näyttely-ja ulkomuototuomaritoimintaan liittyen SKL-FKK järjestää vuonna 1998 ulkomuototuomareiden peruskurssin neljänä viikonloppuna, ja SKL-FKK:n toimisto koordinoi edelleen tuomareiden erikoiskoulutus- ja kollegiotilaisuuksia, vaikka käytäntö ainakin näin rotujärjestöperspektiivistä on osoittanut, että tämä "koordinaatio" lisää kaikkien osapuolten työtä ja aiheuttaa sekaannusta.

Rotumääritelmien osalta SKL-FKK:n hallitus oli esittänyt rotujärjestöjen sivuuttamista rotumääritelmien suomennostyössä ja jakelussa, jolloin SKL-FKK:n rotumääritelmätoimikunta olisi asioinut suoraan ainoastaan rotuyhdistysten kanssa. Tämä esitys kaatui allekirjoittaneen esityksestä äänin 45-42, joten rotumääritelmätoimikunta joutuu edelleenkin asioimaan rotujärjestöjen kanssa.

Kansainvälisessä toiminnassa liitto keskittyy edelleenkin FCI:n ja PKU:n toimikuntiin ja työvaliokuntiin.

Jalostusosasto ei esittänyt mitään aikaisemmasta poikkeavaa, ja myös Koiramme-lehden tasoa ja toimivuutta luvataan parantaa - asiasisällön kehittämisestä ei sen sijaan puhuta.

Talous

Talousarvion loppusumma on vajaat 21 miljoonaa markkaa. Suurin osa tuloista karttuu jäsenmaksuista (talousarvion mukaan 13,5 miljoonaa markkaa), sekä rekisteröintituloista (4,4 miljoonaa markkaa). Koiramme-lehti tulee maksamaan noin 6,5 miljoonaa markkaa. Sen ilmoitustuotoiksi arvioidaan 1,75 miljoonaa markkaa.

Talousarvion mukaan SKL-FKK:n Messukeskuksen näyttelyiden nettotulos vuonna 1998 on 100.000 mk. Yllättävintä talousarviossa oli se, että vuoden 1997 kevätnäyttely oli tuottanut 64.000 markan tappion. Todellinen tappio lienee suurempi, kun voidaan olettaa, että kaikkia henkilöstö-, puhelin-, posti- yms. kuluja ei ole kaikkia kirjattu näyttelyn menopuolelle.

Hallitus esitti valtuustolle myös Maailmannäyttelyn hyvin pelkistetyn talousarvion, joka on laskettu 9.000 koiran mukaan. Loppusumma on vajaat 6,3 miljoonaa markkaa, eikä näyttelyn lasketa tuottavan voittoa. Menopuolelta löytyy mm. Messukeskuksen ym. ulkoalueiden tilavuokria lähes 2,5 miljoonaa markkaa. Valtuustolle kerrottiin, että vuokraa nostaa lisäkehien tarve yhtenä näyttelypäivänä (9.000 koiran mukaanhan Maailmannäyttelyssä olisi muuten päivää kohti vähemmän koiria kuin normaalissa Messukeskuksen näyttelyssä), mihin selityksenä voi olla vain suunnitteluvirhe roturyhmiä jaettaessa. Painatus- ja postikuluihin on varattu puoli miljoonaa markkaa, ja tuomari- ja toimitsijakuluihin 1,3 miljoonaa markkaa. Markkinoinnin, kuljetukseen, siivouksen ja somistamisen lasketaan maksavan 1,6 miljoonaa markkaa.

Uusi rotujärjestö

Lappalaiskoirat- Lapplands Hundar r.y. hyväksyttiin uudeksi rotujärjestöksi. Yhdistys on toiminut aikaisemmin Suomen Pystykorvajärjestön alaisena.

Valtuustossa oli tavan mukaan myös joukko kokeiden sääntömuutoksia alkaen karhunhaukkutaipumuskokeiden säännöistä. Tähän saakka monet karhukoirien omistajat ovat käyneet harjoittamassa koiriaan Venäjällä eläinsuojelullisesti erittäin arveluttavissa olosuhteissa kytketyillä karhuilla, mikä on herättänyt kyselyjä eläinsuojelijoiden keskuudessa - eihän karhujen pitämistä kytkettyinä pidetä hyväksyttävänä missään sivistyneissä länsimaissa. Tämä ei ole näyttänyt hetkauttavan SKL-FKK:n hallituksen jäsentä Seppo Lahtelaa, joka kertoi itsekin olleensa seuraamassa harjoittelua Venäjällä. Hän kehaisi, miten iloisia karhut ovat päästessään pelehtimään suomalaisten koirien kanssa - eivät enää halua menneä takaisin häkkiinsä! Olosuhteet huomioon ottaen tämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Sen sijaan yllätys on, että SKL-FKK:n hallituksen jäsen esittää tämäntapaisia mielipiteitä, kun hallituksen olisi olettanut jo aika päivää esittäneen moraalisen, käytännön tuomitsevan kannanoton.

Maailmannäyttelysäännöt

SKL-FKK:n hallitus joutui ottamaan vuoden 1998 Maailmannäyttelyn säännöt ja luokat uudestaan valtuuston esityslistalle, sillä SKL-FKK:n maailmannäyttelytoimikunta oli käyttänyt oman käden oikeuttaaan ja muuttanut valtuuston hyväksymiä sääntöjä Maailmannäyttelyn esitteeseen. Valtuustolle tarjotun selityksen mukaan oli käynyt ilmi, etteivät sen hyväksymät luokat ja säännöt olleet FCI:n sääntöjen mukaiset.

Selitys tuntuu hyvin hataralta, sillä FCI:n näyttelykomissiossa on ollut suomalainen puheenjohtaja jo usean vuoden ajan. Näin ollen olisi voinut kuvitella, että FCI:n vaatimukset ja säännöt olivat selvillä (tai niistä otettiin selvää) ennen kuin sääntöjä tuotiin ensimmäisen kerran valtuustoon.

Joka tapauksessa valtuusto siunasi uudet säännöt, joiden mukaan pennut voivat nyt osallistua näyttelyyn, mutta veteraanit eivät enää voikaan kilpailla Suomen sertifikaatista (johon FCI:llä ei ole mitään sanomista) tai ROP:sta. Ilmoittautumismaksu on silti sama kuin täysivaltaisesti kilpailevilla koirilla.

Tuomarikiintiö

SKL-FKK:n hallituksen entinen puheenjohtaja J.A.U.Yrjölä oli esittänyt valtuustolle, että Suomessa järjestettävien kaikkien rotujen näyttelyiden tuomareista vähintään 50 prosentin tulisi olla kotimaisia tuomareita. SKL-FKK:n hallitus oli katsonut, että esitys oli oikeansuuntainen, mutta tyytyi esittämään valtuustolle ainoastaan, että näyttelytoimikuntia kehoitetaan lisäämään kotimaisten tuomareiden käyttöä. Lisäksi hallituksen mukaan liiton toimistolle annetaan tehtäväksi sellaisen järjestelmän luominen, jolla tuomareiden vuosittaisia arvostelukertoja voidaan tilastoida roduittaan ja informoida näyttelytoimikuntia asiasta.

SKKY:n edustajana vastustin kiintiön hyväksymistä sillä perusteella, että kiintiö ei välttämättä lisää tuomarivalikoiman monipuolisuutta vaan saattaa johtaa siihen, että samat tuomarit arvostelevat samoja rotuja liian usein. Valtuusto hylkäsi Yrjölän esityksen ilman äänestystä.

Typistämiskielto

SKL-FKK:n hallitus esitti valtuustolle, että 1.3. 1998 jälkeen kaikkien 1.1.1992 jälkeen syntyneiden typistettykorvaisten ja 1.7.1996 jälkeen syntyneiden typistettyhäntäisten koirien osallistuminen näyttelyihin ja kokeisiin kiellettäisiin, ellei koiralla ole hallituksen yksittäistapauksissa antamaa poikkeuslupaa.

Perusteluissa liiton hallitus viittasi Maa- ja metsätalousministeriön uhkaamaan näyttely- ja koekieltoon näiden koirien osalta, ellei SKL-FKK pysty osoittamaan, että se saa typistämiskiellon kiertämisen kuriin. Hallituksen esityksen mukaan "ministeriön suurennuslasin alla on erityisesti kolme rotua: dobermannit, rottweilerit ja suursnautserit" ja "ministeriön väki seuraa tilannetta paitsi näyttelyissä myös keltaisen pörssin ja teksti-TV:n perusteella."

Valtuustolle ei esitetty minkäänlaisia kirjallisia perusteita, joilla tällainen poikkeuslupa myönnetään. Sen sijaan sekä hallituksen puheenjohtaja että toimitusjohtaja selvittivät, että luvan myöntää SKL-FKK:n toimisto, mikäli koiran sukutaulussa ei ole suomalaisia koiria (mikäli nämä yleensä esiintyvät alkuperäisellä suomalaisella rekisterinumerollaan!). Jos tuontikoiran sukutaulusta löytyy suomalainen koira, silloin poikkeusluvan myöntäminen siirtyy SKL-FKK:n hallitukselle, sillä kyseessä saattaa olla typistämismääräysten kiertäminen. Samoin annettiin ymmärtää, että mikäli kyseessä olevalla koiralla on suomalainen isä tai emä, poikkeuslupaa on turha hakea – eli toisin sanoen, jos myy nartun ulkomaille ja haluaa ottaa takaisin sen jälkeläisen tuomaan uutta verta omiin linjoihinsa, koiralle ei saa näyttely- tai kilpailulupaa.

Ulkomaisten koirien osalta todettiin, että näyttelytoimikunnat toimittavat ilmoittautumiskaavakkeiden mukana tulevat sukutaulukopiot SKL-FKK:n toimistoon tutkittavaksi, mistä lupa annetaan automaattisesti, mikäli sukutaulusta ei löydy suomalaisia koiria. Maailmannäyttelyyn on jo saatu poikkeuslupa – odotetaanhan sinne villeimpien arvioiden mukaan jopa 3.500 koiraa Venäjältä.

Keskustelun aikana kävi ilmi, että "ministeriöllä" ja "ministeriön väellä" tarkoitettiin ylitarkastaja Pirkko Skutnabbia, jonka kanssa SKL-FKK:n edustajat olivat keskustelleet. Rohkenin omalta osaltani epäillä, tehdäänkö Suomen ministeriöissä asetuksia ja päätöksiä Keltaisen pörssin tai Teksti-TV:n ilmoitusten perusteella. Lisäksi totesin keskustelleeni itse ministeriön edustajan kanssa, joka ilmoitti aiemmin syksyllä, että osallistumiskieltoa harkitaan, mutta jos kielto tulee, toki siihen voi saada poikkeuslupan, jos tuo jalostuskäyttöön koiran esimerkiksi USA:sta.

Kun Bobtailkerho r.y.:n valtuustoedustaja Satu Tanner ihmetteli, eikö eläinsuojelulain kierto olisi voitu välttää mikäli SKL-FKK olisi tullut tukemaan mm. Bobtailkerhon ja SKKY:n esitystä tuontirajoituksista EU:n ulkopuolisista Itä-Euroopan maista tuotaville koirille, valtuuston puheenjohtaja ilmoitti, ettei meillä ole mitään asiaa olla yhteydessä ministeriöihin. Myöhemmin hän toki myönsi, että meillä kullakin Suomen kansalaisina ja Suomessa toimivina oikeustoimikelpoisina yhdistyksinä on oikeus olla yhteydessä ministeriöihin ja muihin viranomaisiin kysymättä ensin lupaa Kennelliitosta.

Vastustin SKL-FKK:n esitystä mm. siitä syystä, että päätös on harkitsematon ja hätiköity, minkäänlaisia perusteita poikkeuslupien myöntämiselle ei esitetty, ja lisäksi päätöksellä syyllistetään kunnollisia kasvattajia ja harrastajia sen sijaan, että SKL-FKK kävisi niiden kimppuun, jotka ovat lakia rikkoneet. Esitin myös asiasta eriävän mielipiteen valtuuston hyväksyttyä hallituksen esityksen.

Nähtäväksi jää, millainen sekasotku asiassa syntyy, kun SKL-FKK:n toimisto alkaa jakaa poikkeuslupia - ja miten tasa-arvoisesti lupia myönnetään. Jos koiran sukutaulusta löytyy suomalainen koira, kannattaa varautua pitkäänkin poikkeuslupa-anomuksen käsittelyaikaan, sillä hallitus kokoontuu joka toinen kuukausi, ja kokouksen pöytäkirja hyväksytään yleensä kahta kuukautta myöhemmin, minkä lisäksi päätöksen toimittaminen asianosaiselle vie oman aikansa.

Omalta osaltani olisin mieluummin odottanut ministeriön toimenpiteitä, jolloin SKL-FKK:n olisi nähty olevan selkeästi koiraihmisten puolella, minkä lisäksi poikkeuslupa-anomusten käsittely ministeriössä olisi kenties ollut tasavertaisempaa.

Kirsti Lummelampi
SKKY:n valtuustoedustaja

Takaisin arkistoon