SKL-FKK:n valtuuston syyskokous 1996

Suomen Kennelliiton valtuusto kokoontui marraskuun puolessa välissä syyskokoukseensa jälleen kerran liiton kotipaikkakunnan ulkopuolelle Espooseen. Valtuuston syyskokous oli nyt ensimmäistä kertaa vaalikokous, sillä viime keväänä hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan SKL-FKK:n hallitus valitaan syysvaltuustossa, ja sen toimivuosi on kalenterivuosi.

Liiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen yksimielisesti Juhani Hirvensalo. Hallituksen kolmesta paikasta erovuoroisten Jouko Kemilän, Paavo Rapilan ja Marja Talvitien tilalle sen sijaan äänestettiin. Kemilä oli ilmoittanut, ettei ollut käytettävissä, joten kilpa käytiin Rapilan, Talvitien, Suomen Ajokoirajärjestön ehdokkaan Martti Mannersuon, pohjoisen edustajan Juha Juntusen, SKL-FKK:n entisen toiminnanjohtajan Seppo Takamaan ja SKL-FKK:n entisen hallituksen jäsenen ja meidänkin edeltäjämme, Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen hallituksessa pitkään vaikuttaneen Reijo Hagströmin kesken.

Änestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Mannersuo 59, Talvitie 59, Rapila 54, Takamaa 30, Hagström 28 ja Juntunen 27. Äänestystulosta tarkasteltaessa voi vain arvailla, että Mannersuo, Talvitie ja Rapila valittiin hallitukseen pääasiassa kennelpiirien ja käyttökoirarotujen rotujärjestöjen äänillä, sillä tuskin voi uskoa rotujärjestöjen äänestäneen kahta istuvaa hallituksen jäsentä, jotka olivat valmiit korottamaan rotujärjestöksi pääsyn vaatimuksia niin korkeiksi, että huomattava määrä nykyisiä rotujärjestöjä ei näitä vaatimuksia täyttäisi ja joiden rotujärjestöoikeudet olisivat vaarassa.

Kurinpitolautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Suomen Beaglejärjestön puheenjohtaja Matti Lehmussaari ja jäseniksi Reijo Latvala, Satu Tanner, Jaakko Virintie ja Janne Yli-Kauppila. Kurinpitolautakunnan varajäsenten valinnasta jätin pöytäkirjaan eriävän mielipiteen Ralf Lundellin tultua valituksi kurinpitolautakunnan varajäseneksi. Katsoin, että liiton sääntöjen mukaan kurinpitolautakunta on valtuuston nimittämänä lautakuntana hallituksen yläpuolella ja sen tulee olla mahdollisimman riippumaton SKL-FKK:n hallituksesta. Tästä syystä sen enempää valtuuston puheenjohtajan kuin varapuheenjohtajankaan ei tulisi olla kurinpitolautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä, sillä molemmilla on läsnäolo- ja puheoikeus SKL-FKK:n hallituksen kokouksissa, joissa kurinpitoasioiden lähettämisestä kurinpitolautakuntaan päätetään. Lundell osallistuu valtuuston varapuheenjohtajan ominaisuudessa hallituksen kokouksiin. (Valtuustossa hän edustaa Helsingin Seudun Kennelpiiriä, vaikka hän on samanaikaisesti myös rotujärjestön puheenjohtaja.)

Toimintasuunnitelma

Kokouksessa hyväksyttiin myös liiton toimintasuunnitelma vuodelle 1997. Se sisältää paljon tekstiä, mutta asiasisällöstä ja substanssista voi olla monta mieltä. Liiton imagoa kuitenkin aiotaan nostaa ja suomalaista koirankasvatusta turvata. Millä keinoin, se ei tullut selväksi. Toivottavasti selviää koulutuksissa, joita tullaan järjestämään paitsi toimistolle myös hallitukselle (vaikka olisi kuvitellut, että hallitukseen valitaan henkilöitä, joille hallitustyöskentely on sen verran tuttua muilta elämänaloilta, ettei erityistä "koulutusta" tarvita).

Samoin luvataan, ettei toimiston henkilökunnan määrässä tule tapahtumaan suuria muutoksia, vaikka jäsenmäärät ja rekisteröinnit ovat laskussa. Toimisto ottaa nyt myös kunnian ulkomuototuomarikoulutuksesta ja kollegioiden järjestämisestä, vaikka kokemus meillä rotujärjestöissä osoittaa, että toimiston korostunut rooli tällä sektorilla sekoittaa koulutustoimintaa ja aiheuttaa itse asiassa rotujärjestöille lisätyötä. Mutta onpahan toimistoa työllistetty.

Koiramme-lehteä kehitetään, mutta toimintasuunnitelmassa ei ole mitään mikä osoittaisi, että lehden roolia nimenomaan asiallisen tiedon ja valituksen välittäjänä korostettaisiin. Internet-palveluja tullaan kehittämään maltillisesti.

Jalostusosasto taas esittää monenmoisia kursseja ja seminaareja, mutta minkäänlaisia merkkejä näiden kurssien tason kohottamisesta ei toimintasuunnitelmassa ole. Lisäksi ATK-palveluja uudistetaan, ja huomionarvoista on, että liitto on jo nyt uhrannut huomattavan summan rahaa oman koiranäyttelytietojärjestelmänsä kehittämiseen, kun samat palvelut on saatavana alihankkijoilta ja kun nykyisetkään ATK-palvelut eivät täytä niille asetettavia vaatimuksia.

Talousarvio

Talousarvion osalta voitaneen todeta, että SKL-FKK:n maksuautomaatti pelaa saumattomasti. Kun tänä vuonna ei kehdattu korottaa rekisteröintimaksuja, korotettiin jäsenmaksuja 120 markasta 140 markkaan kattamaan jäsenmäärän laskusta johtuvia tulon menetyksiä. Lieneekö mietitty minkä verran jäsenmaksun korottaminen johtaa jäsenmäärän laskuun, kun tavalliset passiiviharrastajat kokevat maksun liian korkeaksi.

Joka tapauksessa ensi vuonna voimme ilmeisesti odottaa rekisteröintimaksujen korotuksia, sillä jostain syystä meillä ei voida byrokratiaa ja toimintaa suhteuttaa tuloihin. Itse asiassa valtuuston jäsenille jaettiin Ruotsin Hundsport-lehdestä suomennettua tekstiä, jossa kerrottiin niistä säästötoimenpiteista, joita Ruotsissa suunnitellaan vuonna 1997 uhkaavan viiden miljoonan kruunun alijäämän kattamiseksi. Onko niin, että Ruotsissa valtuutetut osaavat sanoa hallituksen ja byrokratian esityksille tarvittaessa myös ei?

Joka tapauksessa meillä talousarvion loppusumma nousee yli 26 miljoonaan markkaan (ennuste v. 1996 yli 24 miljoonaa markkaa), ja ylijäämää lasketaan syntyvän lähes 900.000 markkaa. Siitä sitten sijoitetaan "ATK:n kehittämisprojektiin" 350.000 markkaa ja käyttöomaisuuden hankintaan yli puoli miljoonaa markkaa.

Talousarvio herättää monenlaisia kysymyksiä. Miten mm. Messukeskuksen kahden näyttelyn tuotto voi olla vain 200.000 markkaa? Minkä verran SKL-FKK:n myyntituotteet todella tuottavat, kun talousarvion mukaan tuotoksi arvioidaan 50.000 markkaa ja mukaan ei ole laskettu henkilöstökuluja? Entäpä saavatko asiakkaat rahalleen vastinetta esimerkiksi dysplasialausunnoista, joista lasketaan kerättävän toimitusmaksuineen yli 600.000 markkaa?

Ihmetellä voi myös, miten ylellisesti Kennelliiton kaksi edustajaa matkustaa neljään eurooppalaiseen näyttelyyn mainostamaan vuoden 1998 maailmannäyttelyä, kun talousarvioon on tarkoitusta varten varattu 100.000 markkaa, mikä tekee 12.500 markkaa per henki per matka — ei kai SKL-FKK:n matkoja lennetä business-luokassa ja asuta kaupungin parhaassa hotellissa? Nämä vain muutamia yksityiskohtia talousarviosta, josta muuten varataan jälleen 1 mk/jäsen tieteelliseen tutkimusrahastoon. Toivottavasti tutkimustuloksista näkyy raportteja vaikkapa Koiramme-lehdessä.

Ohjesäännöt

Valtuusto hyväksyi Whippet-harrastajat r.y.:n uudeksi rotujärjestöksi. Lisäksi se antoi Suomen Keeshond r.y.:lle oikeuden nimetä edustajansa valtuuston kokouksiin, sillä rotujärjestö ei ollut nimennyt ehdokastaan valtuustoon viime keväänä ennen yleiskokousta kuten säännöt edellyttävät. Edustajalle annettiin sekä läsnäolo- että puheoikeus. Omalta osaltani vastustin puheoikeuden antamista sillä perusteella, että puheoikeudella edustajalla on mahdollisuus vaikuttaa valtuuston päätöksen tekoon, vaikka järjestön edustajaa ei oltu valittu sääntöjen edellyttämällä tavalla. Olin myös sitä mieltä, että sama mahdollisuus on annettava valtuustokaudella hyväksyttävien uusien rotujärjestöjen edustajille - nythän nämä ovat saaneet odottaa seuraavaan yleiskokoukseen asti. (Toisaalta voidaan kysyä, miten hyvin rotujärjestö täyttää rotujärjestövelvollisuutensa, mikäli se ei saa valittua sääntöjen edellyttämässä järjestyksessä edes valtuustoedustajaansa. Viime yleiskokouksessa jäivät näin valitsematta mm. Tiibetinspanieleiden ja Amerikancockerspanieleiden edustajat Keeshondien ohella.)

Samoin valtuusto hyväksyi uudet kennelpiirien ja rotua harrastavien yhdistysten ohjesäännöt ja pääsyvaatimukset. Viimemainittujen osalta toteutettiin mielestäni tärkeä uudistus: rotua harrastavan yhdistyksen oikeudet voi saada asiallisesti rotunsa asioita hoitanut yhdistys koosta ja rekisteröinneistä riippumatta. Tämä tarkoittaa, että pienetkin yhdistykset ja rodut voivat nyt päästä rotua harrastaviksi yhdistyksiksi ja saada entistä enemmän sanansijaa oman rotunsa asioissa.

Valtuusto sen sijaan hylkäsi selvällä ääntenenemmistöllä esityksen rotujärjestöjen uudeksi ohjesäännöksi ja uusiksi rotujärjestöksi pääsyvaatimuksiksi. Alun alkaen asiaa pohtineen organisaatiotoimikunnan enemmistö oli hyväksynyt minimijäsenmäärävaatimukseksi 400 silloin kun pääpaino on toiminnallisten edellytysten täyttämisessä. Tämä luku esitettiin myös viime syksynä rotujärjestöille ja kennelpiireille pidetyissä tiedotustilaisuuksissa, joissa käsiteltiin liiton sääntömuutosta. Nyt yhtäkkiä SKL-FKK:n hallitus oli päättänyt esittää jäsenmääräminimin korottamista 600:een. Mukana esityksen puolella oli kolme SKL-FKK:n hallituksen jäsentä, jotka olivat aikaisemmin olleet hyväksymässä organisaatiotoimikunnan esitystä (Pertti Kuopila, Matti Räsänen ja Marja Talvitie).

Kun hallitus oli vielä harhaanjohtavasti antanut ymmärtää, että organisaatiotoimikunta oli 600:n esityksen takana, allekirjoittanut ja toinen organisaatiotoimikunnan jäsen, Satu Tanner, toimitimme jo etukäteen valtuustossa rotujärjestöjä edustaville valtuutetuille kirjeen, jossa sanouduimme irti hallituksen esityksestä ja ilmoitimme, että emme olleet koskaan sitä hyväksyneet. Joka tapauksessa valtuusto päätti lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi, ja toistaiseksi vanhat vaatimukset ja ohjesääntö ovat voimassa.

PEVISA-säännöt

Toinen keskustelua herättänyt kysymys oli hallituksen esitys PEVISA-sääntöjen muuttamisesta niin, että SKL-FKK:n toimisto voisi rekisteröidä kolminkertaista rekisteröintimaksua vastaan sellaisten koirien jälkeläiset. joiden vanhemmat on tutkittu vasta astutuksen jälkeen ja jotka sitten on todettu terveeksi. Aikaisemminhan tämä on ollut mahdollista vain rotujärjestön esityksestä.

Keskustelun aikana tuotiin mm. esille se, että perusperiaatteena tulee olla, että jalostus on ensisijaisesti valintaa, ja valintaan vaikuttavat tutkimukset on tehtävä ennen astutusta. Jos on olemassa mahdollisuus, että SKL-FKK rahasta rekisteröi astutuksen jälkeen tarkastettujen koirien jälkeläiset, se samalla ottaa riskin koirien terveyden kustannuksella. Myös tämä esitys hylättiin selvällä äänten enemmistöllä.

Muut asiat

Valtuuston tärkeimmistä, meidän rotujamme koskettavista päätöksistä mainittakoon vuoden 1998 maailmannäyttelyn näyttelyluokat. Tärkeimpänä muutoksena tavallisiin näyttelyihin on, että sertifikaatti annetaan nyt parhaalle urokselle ja nartulle olivat ne sitten valioita tai eivät.

Lisäksi valtuustossa käsiteltiin erinäinen joukko koesääntöjä ja hallituksen tiedoksia. Niistä mainittakoon SKKY:n esitys ei-jalostukseen- rekisteröinneistä, joita tutkimaan on nyt monien mutkien jälkeen asetettu työryhmä, johon kuuluvat Juhani Hirvensalo, Pekka Ranne, Lea Marttinen ja Leena Parviainen.

Aivan kuin valtuustoasioissa ei olisi ollut riittävästi ohjelmaa, mukaan oli otettu vielä oheisohjelmaa kuten Saki Paatsaman ja toimitusjohtaja Marjukka Silolahden puheenvuorot, jotka olisi perusteltua lähettää etukäteen kirjallisina, mikäli tähdellistä sanottavaa on, ettei valtuustopäivää kuormiteta liikaa ja valtuutetuille jäisi aikaa ja mahdollisuus keskustella myös linjakysymyksistä. Mikäli joku haluaa keskustella - nythän suurin osa valtuutetuista istuu hiljaa ja meitä pari häirikköä soittaa suutaan. Kuitenkin on muistettava, että valtuuston jäsenet on valittu edustamaan ja puolustamaan omien järjes-töjensä jäsenten mielipiteitä ja intressejä.

Kirsti Lummelampi
SKKY:n valtuustoedustaja

Takaisin arkistoon