SKL-FKK:n valtuuston kevätkokous ja yleiskokous 1996

Suomen Kennelliiton valtuusto valitsi kevätkokouksessaan helatorstaina SKL-FKK:n hallituksen puheenjohtajaksi Juhani Hirvensalon yksimielisesti uudelleen. Hallitukseen valittiin Antti Aarnio, Kari Järvinen ja Seppo Lahtela uudelleen.

Kurinpitolautakunta jatkaa myös entisessa kokoonpanossa Matti Lehmussaari puheenjohtajana ja Reijo Latvala ja Jaakko Virintie jäseninä. Välittömästi valtuuston kokouksen jälkeen pidetty yleiskokous hyväksyi liiton uudet säännöt, jotka astuivat voimaan välittömästi. Tästä syystä mm. liiton hallituksen toimikausi muuttuu ja liiton hallituksen puheenjohtaja, erovuoroiset hallituksen jäsenet ja kurinpitolautakunta vuodelle 1997 valitaan ensi syksyn valtuuston kokouksessa.

Uudet säännöt vahvistavat vallinneen käytännön, jonka mukaan kullekin rodulle voidaan hyväksyä vain yksi rotujärjestö, rotua harrastava yhdistys tai rotuyhdistys. Rotua harrastavilla yhdistyksillä on mahdollisuus kuulua rotujärjestönsä lisäksi myös kotipaikkakuntansa kennelpiiriin, mutta kennelpiirin jäsenyys ei ole näillä yhdistyksillä enää pakollista.

Kennelliiton jäsenyys muuttuu niin, että uusia jäseniä voidaan hyväksyä kesken vuoden, ja jäsenyys jatkuu ensimmäisestä maksetusta jäsenmaksusta 12 kuukautta kerrallaan eikä kalenterivuoden kuten aikaisemmin. Yleiskokous hyväksyi myös rotujärjestöjen ja kennelpiirien ehdokkaat SKL-FKK:n valtuustoon. (SKKY:n edustajana on Kirsti Lummelampi ja hänen varamiehenään Yrjö J. Pietinen.) Yleiskokouksen jälkeen kokoontunut uusi valtuusto valitsi puheenjohtajakseen Lauri Tervosen ja varapuheenjohtajakseen Ralf Lundellin, jotka molemmat edustavat kennelpiirejä, joten rotujärjestöjen edustusta ei valtuuston johtoon tullut.

Hamsterirekisteri

SKL-FKK:n hallitus on kokouksessaan 3.4.1996 tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan liiton toimisto voi ryhtyä pitämään koirarekisterin lisäksi myös muiden lemmikkieläinten tunnistus-rekisteriä.

Päätöksen perusteluissa todetaan, että Suomen Eläinlääkäriliiton ja Pherrovet Oy:n kanssa on kesällä 1994 tehty sopimus, jolla eläinlääkärit ovat pääsääntöisesti sitoutuneet pidättäytymään mikrosirujen asentamisesta, kunnes FCI:n hyväksyminen mikrosirulle on saatu. Asiakkaan informoimisen jälkeen on mikrosirun asentaminen ollut mahdollista, jos asiakas on edelleen näin halunnut. Mikrosiruja on asennettu koiriin noin 500 kpl.

SKL toteaa, että ISO (kansainvälinen standardiliitto)-vaatimukset vastaava mikrosiru tullaan todennäköisesti hyväksymään, ja liitto aikoo pitää uuden neuvottelun eläinlääkäriliiton ja uusien maahantuojien kanssa, ja tässä neuvottelussa tullaan ottamaan esille myös rekisterinpito muiden lemmikkieläinten kuin koirien osalta. Toimitusjohtaja toteaa, että Kennelliiton toimistolla on valmiudet muidenkin lemmikkieläinten kuten kissojen, rottien ja marsujen rekisteröimiseen, ja se voidaan aloittaa heti.

Pentuluokat näyttelyissä

Kennelliiton hallitus on päättänyt, että pentuluokan ikärajaa nostetaan kuukaudella, ja kaikkien rotujen näyttelyissä ja ryhmänäyttelyissä saavat kilpailla 7-9 kuukautta vanhat pennut. Epävirallisissa pentunäyttelyissä ja rotujärjestöjen erikoisnäyttelyissä voidaan järjestää myös ns. pikkupentuluokka 5-7 kuukauden ikäisille pennuille. Päätös astuu voimaan 1.1. 1997.

Typistettyhäntäiset koirat

Kennelliiton hallitus on päättänyt 3.4., että typistettyhäntäiset, 1.7.1996 jälkeen syntyneet suomalaisen kasvattamat koirat eivät voi osallistua näyttelyihin, kokeisiin tai kilpailuihin. Lisäksi kennelliiton toimitusjohtaja on perustanut työryhmän luomaan valvontamenettelyä hännäntypistämiskiellon kiertämisen ehkäisemiseksi.

(Huom. Päätös koskee myös ulkomailla syntyneiden, syntymämaassa rekisteröityjen ja siellä laillisesti typistettyjen koirien esittämistä näyttelyissä Suomessa. Eli jos suomalainen A ostaa Saksasta typistettyhäntäisen koiran, hän voi esittää sen näyttelyssä. Jos suomalainen B asuu osan vuotta Saksassa, synnyttää pentunsa siellä, rekisteröi pentunsa Saksassa ja typistää pentujensa hännät Saksan lakien mukaan ja myy sitten yhden pennuista suomalaiselle C:lle, C ei saa osallistua koirallaan näyttelyihin tai kokeisiin Suomessa. Molempien, A:n ja C:n koirilla on laillisesti typistetyt hännät, mutta C:n koiran kasvattajan kansallisuus on väärä. Kun Kennelliiton määäräysvalta ei ulotu Saksaan ja kun kahta samanarvoista koiraa ja niiden omistajia ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan, päätöksellä on tuskin laillista perustaa. Toim. huom.)

Tunnistusmerkintä

SKL-FKK:n valtuusto päätti kevätkokouksessaan, että koirien tunnistusmerkintä säilyy pakollisena tietyissä eläinlääkärintutkimuksisssa ja todistuksissa, eräissä tapauksissa rekisteröinnin ehtona, luonnetestissä, sekarotuisten pelastuskoirien etsintätesteissä sekä sekarotuisten koirien toko- ja agilitykilpailuissa.

Tunnistusmerkintää ei tiettävästi tulla vaatimaan pakolliseksi FCI:ssä, eikä tunnistusmerkintä tule Suomessa pakolliseksi 1.1.1997 alkaen kuten aikaisemmin oli suunniteltu. Valtuusto päätti myös, että ISO-standardin mukainen mikrosiru hyväksytään elänlääkärintutkimuksessa virallisena tunnistusmerkintänä. Hallitus antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Kennelliitto on käynyt neuvotteluja mikrosirujen maahantuojien kanssa sopimuksen tekemisestä rekisterin pidon osalta. Tällä hetkellä Kennelliitto perii korvauksen jokaisesta asennetusta mikrosirusta saaden 40 mk jokaisesta 100 markasta.

Kennelliiton talous

Suomen Kennelliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksymän vuoden 1995 tuloslaskelman ja tilinpäätöksen mukaan liiton tilikauden tulos oli yli 656. 000 markkaa voitollinen. Kun tuloksesta tehtiin reilut poistot ja siirrettiin mm. 100.000 markkaa tutkimusrahastoon, tilikauden alijäämäksi saatiin lähes 253.000 mk. Kun hallintopäällikön selostuksen mukaan alijäämäisiä tilinpäätöksiä ei voida tehdä vuodesta toiseen, ensi syksyllä lienee odotettavissa jäsenmaksujen korotukset, sillä rekisteröintimaksuja korotettiin vuodeksi 1996.

Liiton kulttuuriinhan ei ole kuulunut menojen supistaminen. Henkilökuntaa liitossa oli vuoden 1995 lopussa 47, joista 44 kokopäivätyössä ja kolme osapäivätyössä. Vuoden 1994 lopussa henkilömäärä oli sama, mutta yksi kokopäivätoiminen toimihenkilö oli työssä työllistämistuella. Liiton jäsenmäärä laski vuonna 1995 lähes kolmella tuhannella, mutta jäsenmaksutulot nousivat vuodesta 1994 korotettujen jäsenmaksujen ansiosta. Rekisteröinnit laskivat lähes 5.000 koiralla. Myös näyttelykäynnit ja sitä kautta näyttelytulosten kirjaaminen laskivat vuonna 1995.

Kennelliittoon hankittiin tietokoneohjelmia vuonna 1995 454.000 markalla. Liiton tutkimusrahastossa oli vuoden lopussa yli 679.000 markkaa ja uudisrakennusrahastossa yli 12 miljoonaa. Kamreerintien kiinteistön lisäksi liitolla on arvopapereita, joiden kirjanpitoarvo oli vuoden lopussa yli 1,2 miljoonaa markkaa ja pörssiarvo luonnollisesti huomattavasti korkeampi. Messukeskuksen näyttelyistä vuoden 1995 kevätnäyttely oli tappiollinen, mutta syksyn näyttely korjasi tilannetta, niin että näyttelytuotoksi saatiin vaivaiset 79.000 mk.

Erilaisia tarvikkeita myyvän SKL-FKK:n omistaman yhtiön Kennelvaruste Oy:n kerrottiin toimivan voitolla, mutta minkäänlaisia tuloksia ei esitetty. Perinnöllisten sairauksien vastustaminen eli dysplasialausunnot toivat Kennelliiton kassaan lähes puoli miljoonaa markkaa, josta lausunnon antajille jouduttiin maksamaan lähes 70.000 markkaa. Matkakuluihin sijoitettiin yli 200.000 markkaa, kokouskuluihin lähes 300.000 markkaa ja kansainväliseen yhteistyöhön lähes 200.000 markkaa. Kirjaston kirjahankintoja tehtiin sen sijaan vain 648 markalla.

Näyttelysääntöjen uusiminen

SKL-FKK:n hallitus on päättänyt perustaa työryhmän uusimaan näyttelysääntöjä. Työryhmän kokoonkutsujaksi on nimetty Marja Talvitie, jonka tehtävänä on esittää hallitukselle työryhmän kokoonpano. Toistaiseksi ei ole tiedotettu, tuleeko työryhmään mukaan ns. kentän tai rotujärjestöjen edustajia tai miltä osin näyttelysääntöjen uudistaminen on koettu tarpeelliseksi.

Maailmannäyttelyn näyttelytoimikunta

Kennelliiton hallitus on nimittänyt seuraavan toimikunnan järjestämään vuoden 1998 maailmanvoittajanäyttelyä Helsingissä: Puheenjohtaja Kari Järvinen, varapuheenjohtaja Marjukka Silolahti, pääsihteeristö Leena Harjapää ka Kirsi Laamanen, sihteeristö Iris Leikkonen ja Maarit Nordström, talouspäällikkö David Lindström, apulaistalouspäällikkö Sixten Sundell, PR- päällikkö avoin, PR-sihteeri Kaija Unhola, järjestelypäällikkö Niilo Huumo, ATK-vastaava avoin, markkinointipäällikkö Pekka Tuomi, neuvontakeskus Annika Kammonen, arkkitehdit Gunnel Adlercreutz ja Anders Adlercreutz, tiedotuspäällikkö Tapio Eerola, lisäjäsenet Gunnel Holm ja Marja Talvitie.

Piiriveron alentaminen

Kaikkien rotujen näyttelyjen järjestäjät lukuunottamatta Kennelliittoa Messukeskuksen näyttelyjen osalta ovat jo vuosien ajan maksaneet kaikista ilmoittautumismaksuista 15 prosenttia piiriverona paikalliselle kennelpiirille. Valtuuston aloitteesta SKL-FKK:n hallitus nimesi työryhmän tutkimaan piiriveron alentamista.

Työryhmä tuli siihen tulokseen, ettei piiriveroprosenttia tulisi muuttaa, minkä myös valtuusto hyväksyi. Asiaa tutkineeseen työryhmään kuuluivat Ralf Lundell (Helsingin Seudun Kennelpiiri) puheenjohtajana ja Raimo Grönroos (Suomen Ajokoirajärjestö), Leena Harjapää (Helsingin Seudun Kennelpiiri) ja Marja Talvitie jäseninä. Todettakoon ,että Helsingin Seudun Kennelpiiri saa vuosittain kolmen pääkaupunkiseudulla järjestettävän kaikkien rotujen näyttelyn ilmoittautumismaksuista 15 prosenttia piiriverona.

Rekisteritietojen luovuttaminen

SKL-FKK on päättänyt, ettei se luovuta yksityiselle liiton jäsenelle koirien rekisteröinti-, koe-, näyttely- ja terveystietoja, koska kyseisten tietojen luovuttaminen kuuluu rotujärjestön tehtäviin.

Kirsti Lummelampi
SKKY:n valtuustoedustaja

Takaisin arkistoon