Suomen Kennelliiton syysvaltuuston kokous 18.11.2000

Useampia kausia Kennelliiton valtuustossa rotujärjestöjään ja kennelpiirejään edustaneet Kennelliiton valtuuston jäsenet ovat vuosien varrella vuosien varrella tottuneet näkemään, kuulemaan ja kokemaan monenlaista, kun tämä yleiskokousten välillä liittomme ylintä päätösvaltaa käyttävä elin kokoontuu.

Omalta valtuustoedustajan uraltani muistan jo vuosien takaa, miten ympäröivässä yhteiskunnassa huomattavaa päätösvaltaa käyttänyt talousmies kerrankin pyöritteli kädessään ihmeissään valtuustolle esitettyä toimintasuunnitelmaa ja talousarviota eikä ollut uskoa, että liiton valtuustoa voidaan näin aliarvioida. Muistan myös Espoon kaupunginvaltuuston istuntosalissa pidetyn "juhlakokouksen", jossa liiton silloinen toiminnanjohtaja menetti malttinsa pahemman kerran. Nyt viime syysvaltuuston istunnon jälkeen muuan varajäsenenä rotujärjestöään paikalla edustanut valtuutettu ilmoitti ykskantaan, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kokous, johon hän tuli!

Ja aikamoinen kokous se olikin niin järjestelyiltään, kokouskäytännöiltään kuin sisällöltäänkin ja valmisteluiltaankin. Vai mitä tuumitte järjestelyistä, joissa liiton hallituksen tukena on lähes 50 hengen toimisto ja vielä liiton alihankkijatkin esitelmöimässä, mutta siitä huolimatta esitetyt kalvot ovat niin pientä piperrystä, ettei niitä näe, äänentoisto on järjestetty niin huonosti, ettei toinen puoli salia kuule, mitä toisella puolella puhutaan, klo 9.30 alkaneessa kokouksessa ei ole tunnin lounastaukoa lukuunottamatta minkäänlaisia kahvi- tai muita taukoja, ja jopa juomavesikin loppuu iltapäivällä ennen kuin kokous saadaan päätökseen klo 17 jälkeen, kokouksen virkamiessihteerit eläytyvät niin voimakkaasti läheiseksi kokemiensa asioiden ajamiseen ja esittelyyn, etteivät ehdi kirjata puheenvuoropyyntöjä, kokouksen puheenjohtaja sallii sihteerin keskeyttää jopa Kennelliiton kunniajäsenen puheenvuoron samalla kun hän hätäilee lentokoneensa lähtöä, ja Kennelliiton hallituksen vasta uudestaan valittu puheenjohtaja hutkii meitä valtuuston jäseniä oikein olan takaa.

Tästäkin huolimatta valtuustossa tehtiin sille kuuluvia päätöksiä ja yritettiin kantaa huolta myös tulevaisuuden toiminnan tasosta. Seuraavassa yhteenveto meidän kannaltamme tärkeimmistä käsitellyistä asioista:

* Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2001 valittiin Eeva Anttinen nyt toiseksi kaudeksi peräkkäin. Vastaehdokkaita ei ollut, joten valinta oli yksimielinen.

* Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin äänestyksen jälkeen Juha Juntunen ja Pertti Kuopila uudelleen ja uutena Juha Rantakari, joka voitti istuvan hallituksen jäsenen Lea Suutarin kahdella äänellä. Tämän jälkeen hallituksessa on kanakoiria ja koepuolta edustavaa hallituksen puheenjohtajaa, yhtä palveluskoiramiestä ja yhtä eläinlääkäriä lukuunottamatta pelkkiä ajo- ja pystykorvarotujen harrastajia, joten kovin suurta perehtyneisyyttä seura- ja kääpiökoira-asioihin hallituksen ei voi odottaa edustavan.

* Näyttelysääntöesitys Valtuuston esityslistalla uusi näyttelysääntöesitys oli vasta pitkän listan loppupuolella (siksikö, etteivät valtuutetut jaksaisi istua paikalla koko päivää), mutta valtuusto päätti siirtää asian esityslistalle heti vaalien ja toimiston puheenvuoron jälkeen, koska päätöksellä oli vaikutusta hyväksyttävään toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Keskustelu kävi kuumana ja sen aikana kävikin hyvin pian ilmeiseksi, ettei valtuuston enemmistö ollut valmis hyväksymään esitystä, ja tällä kertaa kenttä oli sitä mieltä, että heidän ääntään on kuultava. Kun asiassa suoritettiin koeäänestys, valtaosa valtuuston jäsenistä oli esityksen hylkäämisen kannalla, missä vaiheessa hallituksen puheenjohtaja ilmoitti hallituksen vetävän esityksensä takaisin.

Omalta osaltani esitin, että kun hallitus ei ole monista yrityksistään huolimatta saanut aikaan kunnollista esitystä, valtuusto nimeää työryhmän valmistelemaan uutta esitystä, joka sitten tuodaan valtuustoon valtuustoaloitteena. Esitystä kannatettiin ja usea kokousedustaja jäikin siihen käsitykseen, että esitykseni hyväksyttiin ja valtuusto nimeää työryhmän. Lounastauon jälkeen kuitenkin valtuuston puheenjohtaja esitti, että kun valtuustoaloite joka tapauksessa tulee valtuustoon hallituksen kautta, hallitus valmistelee uuden esityksen ja käyttää apunaan valtuuston nimeämän työryhmän jäseniä (mm. Kari Järvinen, Leena Harjapää, allekirjoittanut, Satu Tanner, Pentti Paasio, Jari Fors ja Helena Suni). Hallituksen piti käsitellä asia kokouksessaan 5.12., mutta joulukuun puoleen väliin mennessä useisiin valtuuston nimeämiin työryhmän jäseniin ei oltu oltu missään yhteydessä.

* Lisäys nykyisiin näyttelysääntöihin: Valtuusto hyväksyi nykyisiin näyttelysääntöihin Kari Järvisen valtuustoaloitteen pohjalta lisäyksen, jonka mukaan koirien karvapeitteiden liituaminen on kielletty ja samoin on kielletty koiran karvapeitteen, kirsun ja ihon käsitteleminen sellaisilla aineilla, jotka vaikuttavat väriin, muotoon tai rakenteeseen. Muutos astuu voimaan 1.1.2001.

* Toimintasuunnitelma ja talousarvio: Kennelliiton toimintasuunnitelma oli edellisten vuosien tapaan niin epämääräinen paperi, että siitä oli hankala löytää minkäänlaista konkreettista toimintaa, ja vaikuttikin siltä kuin edellisen vuoden toimintasuunnitelmaan olisi vain vaihdettu vuosi. Toimintasuunnitelmasta puuttuivat mm. vuonna 2001 pidettävä yleiskokous sekä syksyn Voittajanäyttely, jotka molemmat lisättiin. Sen sijaan siinä mainittiin heinäkuussa keskellä viikkoa pidettävä pohjoismainen voittajanäyttely.

Vanhoja teemoja lämmitetään edelleenkin, ja mm. "Koira kuntalaisena" projekti jatkuu, nyt sillä erotuksella, että tähän liittyviä tapahtumia koordinoimaan palkataan projektipäällikkö. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esitykseni, jonka mukaan projektissa on pääpaino hyvän koirakulttuurin edistämisessä kaupungeissa - eri asia sitten on, näkyykö tämä lisäys millään tavalla itse toiminnassa, sillä hallitus ei ole ennenkään ottanut huomioon valtuuston yksimielisesti hyväksymiä toiminnan tavoitteita. Mm. vuoden 2000 toimintasuunnitelmaan hyväksyttiin yksimielisesti esitykseni, jonka mukaan SKL-FKK:n hallitus kehittää vuoden aikana koirien polveutumisen DNA-sertifioinnin periaatteet, sekä toisen esitykseni, jossa hallitus velvoittettiin luomaan sisäistä ja ulkoista koskevat doping-säännöt. Valtuuston kokouksessa kävi ilmi, ettei kummankaan asian kohdalla ollut tapahtunut edistystä, ja valmisteluja jatketaan vuoden 2001 aikana, kuten sanonta kuuluu. Olisi yllätys, jos jotain konkreettista edistystä tapahtuisi seuraavankaan toimintavuoden aikana.

Koiramme-lehden osalta on tulossa uutuutena erityiset vaihtuvat metsästyskoiraharrastajille tarkoitetut sivut. Sen sijaan selostuksista ei käynyt ilmi, millä periaatteilla näitä sivuja toteutetaan ja jaetaan jäsenille, ja mitä niille jäsenille tarjotaan, jotka eivät harrasta metsästystä.

Kennelliiton vuoden 2001 talousarvio esitettiin sellaisessa muodossa, että vertailut edellisiin vuosiin ovat hankalia. Talousarvion loppusumma on yli 23 miljoonaa markkaa, josta jäsenmaksuista lasketaan tulevan lähes 13,5 miljoonaa markkaa ja rekisteröinneistä yli viisi miljoonaa markkaa. Lisäksi tulevat dysplasialausunnoista ja toimitusmaksuista tulevat tulot. Myöskään ei pidä unohtaa eläinlääkäreiden Kennelliiton puolesta keräämää 50 markan lomakemaksua jokaista asennettua mikrosirua kohti. Koiramme-lehden ilmoitustuloja lasketaan tulevan reilut kaksi miljoonaa markkaa. Vuodelle 2001 on budjetoitu näyttelytuottoa 250.000 mk. Nähtäväksi jää, minkä verran tuotosta toteutuu, kun vuonna 1999 Kennelliiton Messukeskuksen näyttely tuotti lähes 200.000 markkaa tappiota, ja vuodelle 2000 oli arvioitu nollatulos.

Menopuolella Kennelliiton toimiston henkilökunnan palkkoihin on budjetoitu yli 6,5 miljoonaa markkaa, mutta valtuustolle kerrottiin, että tähän summaan eivät sisälly projektityöntekijöiden palkat, joten ilmeisesti toimiston henkilökuntaa lisätään tämäntapaisilla vippaskonsteilla. Vaikka puhelumaksut ovat viime vuosina alentuneet ja puheluja korvaavat sähköpostit, liiton puhelinkulujen arvellaan nousevan vuonna 2001 300.000 markkaan. Kirjeitäkin liitosta lähetetään yli 700.000 markalla. Kansainväliseen toimintaan käytetään 200.000 markkaa, ja näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan odotetaan pitävän kokouksia ja käyttävän matkoihin lähes 370.000 mk. On Kennelliitolla vaatimatontakin toimintaa, sillä esimerkiksi kirjaston hankintoihin esitettiin ja hyväksyttiin 10.000 markkaa, mikä sai hallituksen edellisen puheenjohtajan Juhani Hirvensalon kyselemään, eikö kirjasto pitäisi lakkauttaa, kun siihen ei olla valmiita satsaamaan tuon enempää varoja.

* Rotujärjestöanomukset: Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Suomen Bouvier r.y.-Finska Bouvier des Flanders r.f.:n rotujärjestöksi. Suomen Palveluskoiraliitto oli puoltanut anomusta.

Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistyksen rotujärjestöanomuksesta äänestettiin suljetussa lippuäänestyksessä, jossa äänetystulos oli 42 ääntä rotujärjestöoikeuksien puolesta ja 39 ääntä vastaan. Suomen Kääpiökoirayhdistys ei puoltanut anomusta sillä perusteella, että yhdistys ei toimintansa puolesta täyttänyt valtuuston aiemmin vahvistamia rotujärjestöksi pääsyvaatimuksia. SKL-FKK:n hallitus oli kuitenkin katsonut, että ainoastaan yhdistyksen jäsenmäärä ja sen rotujen rekisteröintimäärät ratkaisevat, jolloin päätöksellä luotiin ennakkotapaus, jonka voi olettaa pätevän seuraavilla kerroilla, kun ratkaistavana on rotujärjestöanomuksia, joissa anoja ei kaikilta osin täytä rotujärjestöksi pääsyvaatimuksia - varsinkin, kun äänestystuloksesta tehty johtopäätös ei ole Kennelliiton sääntöjen mukainen.

Tässä yhteydessä tuli esille myös mielenkiintoinen, kokouksen sihteerinä toimineen juristin, toimitusjohtaja Marjukka Silolahden kanta, jonka mukaan valtuuston jäsenet saisivat ottaa huomioon päätöksenteossaan vain Kennelliiton hallituksen valtuustolle jaettavaksi sopivaksi katsomaansa tietoa.

* Koiranomistajan- ja haltijan perussääntö, kasvattajasitoumus ja kennelnimimääräykset: Valtuusto hyväksyi uudet koiranomistajan perussäännön, kasvattajasitoumuksen ja kennelnimimääräykset eräin muutoksin. Äänestyspäätöksellä 44-27 päätettiin, että kasvattajan on rekisteröitävä pentueen kaikki pennut. Kun toisaalla määrätään, että kasvattajan on pentua myydessään luovutettava rekisteritodistus, jouduin rotujärjestön edustajana äänestämään rekisteröintipakkoa vastaan, sillä kasvattajalle, joka ei halua ottaa riskiä esim. värivirheellisen koiran käyttämisestä jalostukseen, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin joko pitää tällaiset pennut itse, rikkoa tietoisesti kasvattajasitoumuksen määräyksiä tai lopettaa pennut, mikä ei liene eläinsuojelullisesti suositeltava vaihtoehto. Valtuustolle ei selvitetty, miten rekisteröintipakkoa aiotaan valvoa.

Esityksestäni kasvattajasitoumukseen hyväksyttiin lisäys, jonka mukaan sitoumuksen allekirjoittaneet kasvattajat eivät myy kasvattamiaan tai omistamiaan koiria koe-eläimiksi.

Kasvattajasitoumukseen jäi tulkinnanvaraisuuksia, joten sen käytännön toteuttaminen tulee olemaan mielenkiintoista. Esimerkiksi kasvattaja sitoutuu antamaan Kennelliitolle luvan yhteystietojensa luovuttamiseen "koiraharrastukseen liittyvissä asioissa." Nähtäväksi jää, tarkoittaako tämä myös lupaa Kennelliitolle myydä kasvattajien yhteystietoja kaupallisille yrityksille heidän suoramarkkinointiinsa.

Kennelnimimääräysten osalta valtuusto hyväksyi yksimielisesti esitykseni, jonka mukaan Kennelliiton hallituksella on rotujärjestön esityksestä mahdollisuus hyväksyä rodun historiassa merkityksellisten kennelnimien suojaamista niin, että niitä ei voida ottaa uudestaan käyttöön.

* Muita asioita: Valtuustossa käsiteltiin myös joukko PEVISA-asioita ja mm. käyttävalionarvosääntöjä ja niiden muutoksia. Erityisen kiihkeää keskustelua käytiin Kennelliiton hallituksen päätöksestä, jolla se päätti lopettaa typistettyhäntäisille ja -korvaisille tuontikoirille myönnettävät poikkeusluvat näyttelyihin ja kilpailuihin osallistumista varten sekä tulossa olevasta maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta, jolla 1.1.2001 jälkeen syntyneet typistettyhäntäiset ja -korvaiset koirat saavat osallistua vain Euroopan- ja Maailmanvoittajanäyttelyihin ja kokeisiin Suomessa. Asetuksen sanamuoto ja Kennelliiton hallituksen päätös lopettaa poikkeuslupien myöntäminen 1.10. tarkoittaa, että monet ulkomaiset, jo ennen 1.1.2001 syntyneet koirat eivät pääse lainkaan Suomen näyttelyihin. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, miten tehokkaasti Kennelliitto asiasta tiedottaa ulkomaille, niin ettei koiria jouduta käännyttämään näyttelystä takaisin. Kennelliiton hallituksen ja toimiston toimet asiassa tuntuvat olevan kuuma peruna liittomme päättäjille päätellen siitä kiihkeydestä, jolla kokouksen sihteerinä toiminut Kennelliiton toimitusjohtaja ja Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja ottivat asiaan kantaa.

* Yleiskokous ja syysvaltuusto 2001: Kennelliiton hallitus on suunnitellut, että vuoden 2001 yleiskokous ja syysvaltuusto pidetään Jyväskylässä kaupungissa järjestettävän kansainvälisen näyttelyn aikaan lauantaina, vaikka valtuusto on aikaisemmin päättänyt suosituksesta, ettei valtuuston kokouksia järjestettäisi kansainvälisten näyttelyjen kanssa päällekkäin - suositus, mitä ei tämän syysvaltuuston kohdalla noudatettu.

Kun useat valtuuston jäsenet ilmaisivat huolensa aikataulusta ihmetellen, miten sekä yleiskokous että valtuusto voidaan viedä läpi yhden päivän aikana kun tässäkin valtuustossa kahdeksan tuntia ei riittänyt asioiden kunnolliseen käsittelyyn, hallituksen puolelta kaavailtiin, että valtuuston kokous voitaisiin pitää Jyväskylässä jo perjantaina. Vastausta siihen, kuka maksaa viulut ja korvaa menetetyn työajan, kun useimmilla perjantai on työpäivä, ei saatu.

Perusteluna yleiskokouksen pitämiseen näyttelypäivänä oli, että yleiskokoukseen voitaisiin saada enemmän osanottajia, kun näyttelyväkikin on paikalla. Sen sijaan vastausta kysymykseen, kuka hoitaa näyttelyyn osallistuvien koiria sillä aikaa, kun he istuvat kokouksissa, ei saatu.

Nyt valtuuston kokouksen jälkeen rotujärjestöille ja kennelpiireille on parin viikon varoitusajalla käynyt kutsu suunnittelemaan koiraharrastuksen tulevaisuutta vuoteen 2005 ja kuuntelemaan samojen Kennelliiton edustajien esitelmiä, jotka ovat laatineet liiton valtuustolle esitetyt toimintasuunnitelmat. Ohjelmassa näyttää edelleenkin pyörivän "Koira kuntalaisena", joten kyynisesti voinee todeta, että eipä tämä touhu taida paljon muuttua

Kirsti Lummelampi, SKKY:n valtuustoedustaja

Takaisin arkistoon